Mielen ja ruumiin liitto

Terve sielu terveessä ruumiissa, kuuluu vanha sanonta. Mutta mitä tehdä sitten, kun ruumis ei ole terve? Onko terve sielu sairaassa ruumiissa täysin mahdoton vaihtoehto?

Mielialan ja fyysisen voinnin vaikutuksesta toisiinsa puhutaan paljon. Kaikki vaikuttaa kaikkeen; ihminen on yksi kokonaisuus, jossa ongelmat yhdellä alueella saattavat vaikuttaa ongelmiin myös jollain toisella. Erityisen hyvin tämän yhteyden ymmärtää silloin, kun sairastaa MS-taudin kaltaista sairautta.

Masennus ja kielteiset ajatukset voivat pahentaa sairauden oireita, stressi voi laukaista pahenemisvaiheen, ja vastavuoroisesti ongelmat fyysisessä terveydessä helposti heikentää myös mielialaa. Kun fyysinen vointi on heikko, alkaa positiivisintakin kaveria helposti ahdistaa.

Onkin ongelmallista, kun heikkenevä fyysinen vointi aiheuttaa apeaa mielialaa. Apea mieliala taas saattaa heikentää fyysistä vointia entisestään, ja pian ollaan syöksykierteessä, josta nouseminen voi olla vaikeaa. 

Sama toimii toisaalta myös toisin päin, onneksi. Positiivinen mieli voi nähdäkseni olla hyvän fyysisen voinnin syy siinä missä sen seurauskin, vaikka tämän ajatuksen muistaminen ja toteuttaminen jokapäiväisessä elämässä ei aina helppoa olekaan. Hyvä mieliala antaa paremmat edellytykset myös hyvälle fyysiselle voinnille. 

Olen itse saanut todeta tämän monta kertaa. Jos on tekemässä jotain, joka tuntuu aidosti mielekkäältä ja motivoivalta, saattaa löytää itsestään voimavaroja, joiden olemassaolosta ei tiennytkään. Pystyy asioihin, joiden ei pitänyt olla mahdollista. Kun on kivaa, on myös helpompi jaksaa.  Kun oikeasti haluaa tehdä jotain, viesti tuntuu välittyvän jollain mystisellä tavalla koko elimistölle, joka antaa käyttöön rutkasti lisävoimia. Tai siltä se ainakin tuntuu.

Olen huomannut, kun olen vaikkapa matkustellut ulkomailla, ollut katsomassa jonkun pitkään fanittamani yhtyeen keikkaa tai ihan vain bilettämässä ystävien kanssa, että kehokaan ei tunnut toimivan ihan samalla tapaa kuin tavallisesti. On kuin oma ruumis löytäisi vielä jostain jonkin ylimääräisen vaihteen ihan vain siksi, kun tekee motivoivia asioista ja tuntuu niin mukavalta. Kun tuntee elävänsä.

Jos taas jonkin asian tekemisessä ei ole ihan täydellä sydämellä mukana, ei sitä välttämättä kannata tehdä ollenkaan. Jos tekee jotain enemmän vaikkapa rutiinista kuin siksi, että oikeasti haluaisi tehdä niin, todennäköisyys sille, että vastaan tulee vaikeuksia, kasvaa heti. 

Tästä syystä pitää myös opetella sanomaan ei, jos ei oikeasti huvita. Itselleni sen ei-vaihtoehdon valitseminen ja sanominen ääneen on aina ollut melko vaikeaa, mutta MS on kouluttanut tässäkin. Ihan jo siksi, että aina se ”kyllä” ei ole oikeasti realistinen vaihtoehto.

Mielialan ja fyysisen voinnin yhteisvaikutuksen ansiosta on äärimmäisen tärkeää löytää elämässä asioita, joista saa iloa ja voimaa. Se on tärkeää kaikille ihmisille, mutta etenkin se on ensiarvoisen tärkeää MS-tautia sairastavalle ihmiselle. Sitä voi onneksi löytää usein pienistäkin asioista: hyvästä musiikista, maistuvasta ruoasta, lyhyestä puhelusta vanhan ystävän kanssa. Juuri kyky nauttia tällaisista pienistä asioista, kyky nauttia elämästä, voi olla yllättävän tehokas ase taistelussa sairautta vastaan.

”Positiivinen asenne” tuntuu olevan nykymaailmassa käsite, jolla on aavistuksen kielteinen pohjavire. Jostain varsin merkillisestä syystä ajatukset kuten ”pessimisti ei pety” ovat nykypäivänä suositumpia. Kyynikot eivät voi sietää sitä, jos joku suhtautuu elämään liian positiivisesti.

Se on heidän ongelmansa. Tämä MS-potilas yrittää opetella koko ajan positiivisempaa asennetta elämään. Aina se ei ole helppoa, enkä todellakaan kuvittele olevani tässä mikään esimerkkitapaus, mutta usein jo siitä tulee paremmalle mielelle, kun edes yrittää.

MS on asennelaji! 

FI1604469943


Kirjoittanut: Tapsu

Sinä+

Tapsu

Nimeni on Tapio, mutta ystäväni sanovat minua usein Tapsuksi. Olen neljänkympin tietämillä oleva mies Helsingistä. Sain diagnoosin aaltomaisesta MS-taudista joulukuussa 2003, enkä oikein siis enää edes muista, millaista elämä oli ennen sitä. Olen tällä hetkellä päätoiminen opiskelija, minkä ohella teen töitä vapaana kirjoittajana. Saan elämääni virtaa muun muassa musiikista, kirjoista, ystävistä, matkustamisesta ja liikunnasta.

Katso kaikki artikkelit Tapsu