Teippaa mut kasaan

Vaikea sairaus on iso kriisi, josta nouseminen vie aikansa. Jos vaikeasta sairaudesta täysin voi nousta koskaan.

Shokkivaiheen jälkeen sitä yleensä alkaa ymmärtää, mitä on tapahtunut. Shokkivaiheen kesto on tosi yksilöllinen. Tuntuu, ettei sitä toisilla olekaan. Toisilla se kestää sen viisi vuotta pitäen mukanaan raskaitakin vaiheita. Shokkivaiheen aikana osa haluaa kieltää tapahtuneen. Osa tuntee syyllisyyttä, osa suurta vihaa. Usein olemme varsin kykenemättömiä ottamaan vastaan oikeaa tietoa sairaudesta tai sen hoidosta. Ahmimme netistä asiat, jotka sillä hetkellä parhaiten osuvat ja uskomme kaiken, mitä vastaan tulee. Henkinen toipuminen alkaa vasta, kun surutyö on tehty. Sille kannattaa antaa tilaa ja aikaa. Osa meistä vaikenee, osa puhuu. Osa, jolla näyttää, ettei kriisiä olisikaan, toimii surunsa pois.  

Jokainen pahenemisvaihe on meillä MS-tautia sairastavilla uusi kriisin paikka. Jos pahenemisvaihe jättää jälkensä, osa kehon toiminnoista ei palaudu ennalleen ja käydään kriisityö uudelleen. Voi vaan kuvitella miten raskasta on heillä, joilla sairauden muoto on aggressiivinen.

Jokainen pitkäaikaissairas tarvitsee ympärilleen tukiverkoston ja keinot jaksaa. Myös keinot, joilla jaksaa pitää pääkoppansa kasassa. Itse käytän sanaa hämähäkinseitti. Se kuvaa niitä lukuisten tahojen ja keinojen määrää, joita tarvitaan. Tämä seitti on luotava niin vahvaksi, että omat voimavarat saa keskittää sairauden mukanaan tuomiin haasteisiin.

Tukiverkostosta löytyy Kela, terveyskeskus, terapeutit, sosiaalityöntekijät, henkilökohtaiset avustajat ja vaikkapa vertaistukijat vain muutamia mainitakseni. Jokaisella meistä on erilaiset tapamme pitää sairaus pois mielestä ja rentoutua. Jotkut liikkuvat, on luonto, musiikki, valokuvaus, maalaaminen, lukeminen ja on hyvä, että jokaiselle se oikea keino löytyy.

Perheen tai läheisten roolia ei voi sivuuttaa. Puolison ja perheenjäsenten tuki sairauden keskellä on todella suuri. Pitkäaikaissairaus on koko perheen sairaus. Tullessaan se muuttaa kaiken. Jotkin suhteet eivät niitä muutoksia kestä ja luvassa on lisää ongelmia. Me lupaamme rakastaa myös vastoinkäymisten keskellä. Liian helposti tämä lupaus unohdetaan ja tuhotaan hyväkin suhde.

Myös ajat ovat muuttuneet pirstaleisemmiksi. Työpaikkaa vaihdetaan usein ja puolisot vaihtuvat tiuhaan myös terveiden maailmassa. Silti on sääli, että sairauden tultua keskellä vastoinkäymisiä ja silloin kun eniten läheistä ihmistä tarvitsisi, suhteet eivät vaan kestä. On helpompi lähteä etsimään uutta Prinsessaa tai Prinssiä, kuin jäädä keskelle vaihtuvia ja toistuvia ongelmia. Hetken päästä ollaan jälleen samassa tilanteessa ja tätä kierrettä me ihmiset elämme.

Poikkeuksiakin on. Ystäväpariskunta, jossa vaimo sairastaa MS-tautia, on tästä hyvä esimerkki. Mies on ymmärtänyt sairauden tuomat muutokset ja ollut tukena kaikessa. Nyt hänen sairastuttuaan roolit kääntyivät ja nainen tukee oman sairautensa lisäksi täysillä miestään.

Kaikilla ei ole puolisoa. Silloin korostuu ystävien ja läheisten rooli. Joku valitsee ammattiauttajan. Avun hakeminen ei ole oman huonoutensa osoittamista vaan järkevä ja hyvä mahdollisuus selviytyä.

Kuten aiemmin luettelin, keinoja on monia. Edellisten lisäksi voi uppoutua vaikka hetkeksi tietokonepelien ihmeelliseen maailmaan tai nauttia hyvästä musiikista.

Teippiä erilaisilla vahvuuksilla löytyy. Minulle yksi teipeistä on luonto ja eläimet.
Tehokasta ja edullista terapiaa, jota suosittelen kaikille.

FI1708680885


Kirjoittanut: Rauno

Sinä+

Rauno

Sanovat minua Raneksi ja Rauksi. Ainoastaan rakkaat äitini ja anoppini kutsuvat minua Raunoksi. Olen 53-vuotias mies ja tänä vuonna tulee 20-vuotta MS-diagnoosista. Blogi on minulle paikka, jossa opettelen leikittelemään sanoilla. Haluan, että blogi on mielipiteitteni koti, oman itseni ilmaisupaikka. Osoitteesta http://www.venditor.fi löytyy myös oma blogialustani. Kirjoitan elämästäni rehellisesti. Vaikka MS-tauti tuo paljon haasteita, silti peruspiirteitä minussa on hauskuus ja leikkisyys. Tuon pitkään sairastaneena miehenä esiin asioita, jotka voivat toisille olla arkoja, toivoen, että saan annettua ajatuksillani uskoa ja apua. MS-tauti on kohdellut minua lempeästi ja harva edes tietää, että mitään sairastan. Ongelmia on ollut paljonkin ja MS-tauti on mukana jokapäiväisessä elämässäni. Muiden sairastavien lailla myös me MS-tautia sairastavat käytämme varsin mustaa huumoria ja tämän tulette kanssani huomaamaan. Sanovat, että eläkeläisen elämä on kiireistä ja niin se on. Teen eläkkeen lisäksi töitä. Olen yrittäjä, olen monissa luottamustoimissa ja harrastan paljon. MS-taudilla maustettuna saan näistä aiheista varsin monipuolisen keitoksen luettavaksenne. Toivottavasti viihdytte seurassani.

Katso kaikki artikkelit Rauno