Elämä yllättää

Musta tuli eläkkeellä oleva vakavasti sairas yksinhuoltaja alle kolmekymppisenä ja se oli mun itseluottamukselle kova kolaus. Yritin hukuttaa surua ja itseinhoa juhlimiseen ja alkoholiin, kun lapset oli isällään. Laitoin itseni sinkkuäitien poistokoriin ja vihasin sitä, että tein niin itselleni, mutta eniten vihasin sitä mitä se teki rakkailleni. Itseinho vain paheni ja surut ja murheet vain lisääntyivät, vaikka yritin hukuttaa niitä.

Onneksi. Niin, onneksi tapasin nykyisen mieheni. Jos olisin aiemmin käynyt ennustajalla ja hän olisi povannut, että tapaan rakastavan ja välittävän englantilaisen miehen, joka rakastaa minua juuri tällaisena kuin olen. Kolhiintuneena, rikkinäisenä ja vakavana sekä sairaana, olisin nauranut makeasti ja sanonut: "Just joo ja lehmät lentää" ja jatkanut elämääni. Mutta elämäpä yllätti.

Siksi olen lakannut värittämästä tulevaisuuttani mustalla tussilla. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, niin elämä on lahja. Se pitää elää päivä kerrallaan nauttien matkasta. Joka päivä joku kuolee ja joku syntyy. Mä en voi enää syntyä, joten pääteasema on kuolema. Mä itse päätän miten suhtaudun siihen jäljellä olevaan aikaan. Nyt olen päättänyt, että kesälomallani syön paljon kirsikoita ja luen naisten hömppälehtiä pihakeinussa. Aurinko on myös kutsuttu ja saas nähdä pääseekö  hän. Kuulostaa suunnitelmalta vai mitä?

"Jos joku, niin sinä muutat tulevaisuutesi" Jutta Gustafberg.

FI1706663396

 


Kirjoittanut: Anne

Tulevaisuus

Anne

Olen yhdistysaktiivi, jonka lapset on jo pidempiä kuin niiden äiti. Rakastan tässä maailmassa eniten perhettäni, ystäviäni, matkustelua ja työtäni. En muista hyvin aikaa ilman MS-tautia, koska olin 16-vuotias, kun sain diagnoosin. Nyt elän lähes normaalia arkea iloineen ja suruineen. Työskentelen osa-aikaisesti ja olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 1999. Se antaa minulle enemmän aikaa perheelleni, ystävilleni, matkusteluun ja kunnon ylläpitämiseen. “Elä hetkessä” on elämänohjeeni ja siksi haluan elää täysillä nyt, enkä tuhlata elämääni katkeroitumiseen tai pelkoon tulevasta. Elämänmyönteinen asenne ja usko tulevaan on pitänyt laivani pinnalla karikoista huolimatta.

Katso kaikki artikkelit Anne