Tunnetko tyypin?
Tunnetko tyypin, joka on aina ja kaikkialla. Sen, jonka energiamäärä on loputon ja jolla tuntuu olevan kaikki langat käsissään. Toimintatarmo ja organisointitaito ovat ihailtavaa luokkaa. Aamusta alkaen hän on työn touhussa ja vielä illan kähmässä tarkistaa kalenterista, tuliko tänään tehtyä kaikki, mitä piti ja miltä se huominen näyttääkään. Sellaisen, joka ilmoittautuu ekana, jos taloyhtiössä on pihatalkoot. Sen, jolla syttyy saman tien sata idealamppua päähän, kun joku ehdottaa yhteisen kirpputorin pitämistä. "Mä voin tehdä tästä flaiereita ja jakaa lähialueen postilaatikoihin!" "Ja hei, mä voin keittää kaffitkin termariin ja leipoo kyytipojaks mustikkapiirakkaa! Saadaan kirpparille enemmän väkee, kun on tarjottavaa." Sen, joka haluaa olla mukana työpaikan kehittämistiimissä ja hehkuu posket punaisina uusine innovaatioineen. Ihmettelee vaan, kun mikään ei heti lähde muuttumaan, vaan vaatii aikansa - itse kun olisi muutokseen heti valmis ja oikeastaan toivoo, että kaikki olisi tapahtunut jo eilen.
Minä tunnen. Tunnen tuon ihmistyypin niin himputin hyvin. Sellainen minä olin ennen.
Siksi on äärettömän vaikeaa olla tässä nyt. Istua ja ihmetellä, kuka tämä minuun muuttanut tyyppi oikein on.
Kun aamu koittaa, voi ensimmäisenä iskeä ajatus: "Nytkö jo? Eiiiii! Mä haluan vielä nukkua ja nukkua ja nukkua!" Suunnitelmallisuus ja tilanteiden hallintataidot ovat hävinneet. Kalenterista ei ole tietoakaan, tätä hetkeä tai päivää pidemmälle kun en osaa juuri ajatella. Kun taloyhtiön pihatalkoista ilmoitetaan, toivon, että muut unohtavat minun olevan olemassakaan. Että saisin nukkua sen päivän yli. Kirpputorien ehdottajat pitäkööt torinsa ja kehittämistiimit palaverinsa. Onhan noita jo nähty, eikä mikään ole silti muuttunut...
Kuka minä oikein olen? Mikä minuun on mennyt?!
Olen keskellä elämäni suurinta kriisiä. Tämä tuntuu hetkittäin niin pahalta, että on vaikea hillitä sisällä pulppuavaa raivoa ja vihaa, surua ja lohduttomuutta.
On silti tartuttava toimeen. Painan pakahduttavat tunteet ronskilla kädenotteella rinnan kohdalta sisääni, hengitän pari kertaa puuskahtaen ulos ja reippaasti sisään. Ryhdistäydyn. On uusi päivä. On uusi elämä. Näillä eväillä mennään!
FI1805836079