Kivun anatomiaa

Kipu, vain neljä kirjainta jolla on mittaamattoman suuri vaikutus elämään. Kipua on monenlaista. Akuuttia, elimistön reaktiota ärsykkeelle, jonka tarkoitus on suojata ihmisen elimistöä lisävaurioilta ja kertoa hoidon tarpeesta. Sitten on olemassa kroonista kipua jota löytyykin kolmenlaista. On kudosvauriokipua, hermokipua ja kipua jolle ei löydetä syytä. 

Ms-potilaalla kipu on yksi monista oireista. Kipu voi olla keskushermostoperäistä tai johtua siitä, että esim. kuormittava virheellinen kehon asento johtaa kipuun tuki-ja liikuntaelimissä. 

Itse en sairastuttuani nuorena ymmärtänyt, että sairauteni voisi aiheuttaa kipua. Ajattelin vain, että se voi vaikeuttaa kävelemistäni tai näkökykyäni mutta kipua en käsittänyt pelätä. Sainkin elää useita vuosia ilman tätä kokemusta. Kunnes koitti eräs kesä noin kymmenen vuotta sitten. Huomasin, että selkääni särkee jatkuvasti. Ajattelin, että se johtuu liiasta liikunnasta, jota harrastan paljon. Kävin hierojalla, fysioterapeutilla, monella lääkärillä, magneettikuvissa jne. Kaikki oli kunnossa, pyydettiin vain vahvistamaan selkälihaksia ja minähän vahvistin. Kipu alkoi olla sitä luokkaa, että nukuin kovalla lattialla ikään kuin ajatellen, että se on muutenkin niin epämukavaa etten huomaisi kipua. Tiedättekö sanonnan, että jos päähän sattuu, niin potkaise varvas seinään niin pääkipu häviää.. No, kipu oli edelleen läsnä. Keskellä selkärankaani asui kaivinkone joka louhi ja raastoi syvälle ytimeen niin, että säkenöi.  Ajoittain niin voimakkaasti, että kävin oksentamassa työpaikan vessassa. Neurologi totesi, että kyseessä saattoikin olla hermokipu. Olin helpottunut, nythän syy selvisi ja voimme alkaa hoitaa tämänkin ongelman pois. No, se ei mennytkään ihan niin. Sain kokeiluun vuoron perään vahvoja kipulääkkeitä, jotka eivät poistaneet kipua vaan leikkasivat siltä pahimman terän. Mutta itse lukeudun siihen pieneen luokkaan ihmisiä joille näistä lääkkeistä koituu ikäviä sivuvaikutuksia kuten väsymystä, huimausta, pökerryttää tuntemusta. Eli olin päivät kuin heittävässä sumussa. Joten lakkasin käyttämästä muita kuin käsikauppalääkkeitä. Tähän kohtaan täytyy mainita, että useammalle ihmisille lääkkeistä on onneksi apua mutta minä en heihin kuulunut. 

Olen oppinut lähes 100-vuotiaaksi eläneeltä isoäidiltäni, joka oli psyykkisesti vahvin tuntemani ihminen, että jokainen ihminen kantaa omat ristinsä eikä niistä valittaminen auta omaa eikä toisten oloa. Aloin etsiä itse keinoja kivun lievitykseen. Luin paljon kivun psykologiasta ja opettelin keinoja jolla ajatukset saadaan pois koko ajan läsnäolevasta kivusta. Minulla oli onnekseni esimiehenä eräässä työpaikassa ylilääkäri joka oli mestari hallitsemaan vaikeita tilanteita. Nämä tilanteet liittyivät lähinnä työasioihin mutta häntä kuunnellessani tajusin voivani soveltaa niitä myös omaan tilanteeseeni. Opettelin kuuntelemaan omaa sykettäni, hengittämään eri tavoilla ja viemään ajatukset pois karmeasta kivusta. En voi valehdella, että tämä auttaisi koko ajan ja kipuni olisi hellittänyt. Olen kuitenkin päässyt tilaan, jossa kuvittelen ainakin hallitsevani sitä ajoittain. Kipu on aina läsnä mutta joskus voin sen sivuuttaa hetkeksi. Myös fyysisillä harjoitteilla on suuri paikka tässä, esimerkiksi pitkäaikainen venyttely on yksi keino, jolla saan hetkellisesti lounastauon selässä asuvalle työmiehelle. 

Välillä mielen toki valtaa katkeruus, ajatuksia kaivertaa tietämys etteivät nämä MS tuomat vaivat ainakaan helpota ajan edetessä, mutta yritän miettiä ettei kenelläkään ihmisellä ole välttämättä helpompaa elämää, kaikilla on omat ongelmansa. Täytyy vaan elää päivä kerrallaan ja miettiä, että niillä mennään mitä on annettu. Kivunhoitoon löytyy paljon apuja, kunhan niitä vaan hakee, lääkkeellisiä sekä muita menetelmiä joilla selviää eteenpäin elämässä.

FI1812940111

Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella. 


Kirjoittanut: Pauliina

Tulevaisuus

Pauliina

Minun elämässäni keskeisiä asioita ovat perhe ja liikunta. Sote-ala on tullut tutuksi yli 10 vuoden esimies- ja asiantuntijatehtävissä ja tällä hetkellä yritän parhaani mukaan eri keinoin kehittää MS- ja Harnes-ihmisten hoitoketjuja ja parempaa arkea. MS on ollut itselläni mukana menossa yli 20 vuotta ja sen kanssa opetellaan elämää edelleen.

Katso kaikki artikkelit Pauliina