Nythän sotesta sopan keittivät!

Edellisessä blogissani kirjoitin valmistautumisestani päivään, jossa maakuntamme järjestöt olivat koolla Sote-uudistuksen järjestämissuunnitelman tiimoilta. Tässä vaiheessa uudistus on tilanteessa, jossa mietitään, että mitä maakunnassa järjestetään. Seuraavassa vaiheessa mietitään, että miten ja ketkä ovat järjestäjiä. Kuka toteuttaa ja kuka vastaa? Isoja kysymyksiä ja lista, jota käydään läpi, on varsin pitkä.

Oma osuuteni meni osittain timanttisella ammattitaidolla lukuun ottamatta loppukoontia, jossa änkytin kuin aloittelijat. Sekosin yksinkertaisessa koonnissa ja asia harmitti pitkään. Olin pitkän päivän viimeinen esiintyjä. Taisi fatiikki viedä miestä.

Järjestöjen edustajille asiat tulivat yllättävänkin uusina ja kysymyksiä tuli vähän. Enemmänkin siten, että oli esitettävä heille kysymyksiä, joihin sain vastauksia. Esillä oli enemmän muutosvastarintaa, kuin rakentavaa ja pitkälle mietittyä pohdintaa. Osa järjestöistä on mahdolliseen uudistukseen valmistautunut. Osa ei ole tehnyt elettäkään sinne suuntaan eikä toisaalta ihme.

Vammaisjärjestöjen paras pääoma on tieto sairaudesta. Tietoa voi jakaa niin ammattilaisille kuin sairastavillekin. Uudistuksen mukana voisi hyvin kehittää toimintamallia, jossa vertaistukijat toimisivat tulevissa sote-keskuksissa, tai ylipäätään paikoissa, joissa oman sairauden alkumetreillä hapuilevia voisi tavata ja auttaa eteenpäin.

Tiedän joo, että aihe on kuivaa luettavaa. Aihe kuuluu tiiviisti omaan elämääni ja sen vuoksi siitä pari blogia raapustin. Toivoisin kyllä yhdistyksissä aktiivisina toimivien pitävän aihetta esillä ja miettivän, että miten meidän yhdistyksemme voi olla uudistuksessa mukana. Oma mielipiteeni on, ettei ulkokehälle kannata jäädä.

Valmistelua seuraavana huomaa selkeästi, kuinka vähän maakuntiin rahaa valtion taholta uudistuksen jälkeen jaetaan. Olen saanut vastattavakseni kysymyksiä, jotka ovat nostaneet vähäiset karvani pystyyn. On kysytty, että voidaanko palveluja vähentämällä saada säästöjä aikaiseksi. On ääneen lausuttu myös, että harkitkaa tilannetta, jossa ihmiset saataisiin muuttamaan kasvukeskuksiin.

Vaikuttaa siltä, että haluttaisiin keskittää palvelut ja saada säästöjä sitä kautta. Voi vaan kysyä, että kuka haluaa pitäjistä myydä oman kotinsa ja muuttaa. Ja kuka on se ihminen, joka sen asunnon suostuu ostamaan. Mistä löytyy pelimerkit, joilla muutat kasvukeskusten kalliisiin asuntoihin, kun omaa kotiasi ei kukaan osta. Nämä ovat asioita, joita ei julkisessa keskustelussa käydä. Kaikki huomio on siirretty valinnanvapauden tiimoille.

Jännitetään nyt silti ensin, kuinka koko uudistuksen käy.

Sote-uudistuksen palikat ovat jälleen kerran levällään. Neljäs hallitus punnertaa uudistusta hiki hatussa kohti maalia ja varmasti tällä hetkellä ollaan pisimmällä kuin koskaan. Silti kokonaisuus voi vielä törmätä isoihin esteisiin. Kaatua ja jopa kaataa samalla maan hallituksen.

Asiantuntijat ja vaaleilla valitut kansanedustajat eivät ole samaa mieltä uudistuksen hyödyistä ja olemme viime aikoina kuulleet soraääniä hallituspuolueiden riveistä. Voisi olettaa, että kesällä kun asiasta eduskunnassa äänestetään, ovat kaikki kynnelle kykenevät paikalla ja kainalot märkinä jännittävät lopputulosta.

FI1803791155


Kirjoittanut: Rauno

Tulevaisuus

Rauno

Sanovat minua Raneksi ja Rauksi. Ainoastaan rakkaat äitini ja anoppini kutsuvat minua Raunoksi. Olen 53-vuotias mies ja tänä vuonna tulee 20-vuotta MS-diagnoosista. Blogi on minulle paikka, jossa opettelen leikittelemään sanoilla. Haluan, että blogi on mielipiteitteni koti, oman itseni ilmaisupaikka. Osoitteesta http://www.venditor.fi löytyy myös oma blogialustani. Kirjoitan elämästäni rehellisesti. Vaikka MS-tauti tuo paljon haasteita, silti peruspiirteitä minussa on hauskuus ja leikkisyys. Tuon pitkään sairastaneena miehenä esiin asioita, jotka voivat toisille olla arkoja, toivoen, että saan annettua ajatuksillani uskoa ja apua.

Katso kaikki artikkelit Rauno