Päätöksiä ja uusia tuulia

Kuten jo aiemmin olen maininnutkin, olen hakenut osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä sairaslomalle jäätyäni ja kyseinen prosessi on ollut todella pitkä, jopa turhauttava. Ensin vierähti pari kuukautta odotellesa neurologin vastaanottoaikaa, jotta saisin B-lausunnon elävakuutusyhtiötä varten. Sitten odotin pari viikkoa, että lausunto saapuu postissa. Kas kun ei kirjekyyhkyjen tuomana. Välillä ihmettelen, miksi rutiiniasiat julkisen sairaanhoidon puolella hoituvat niin hitaasti ja vaivalloisesti, eikä mitään ole mahdollista hoitaa sähköisesti, kun eletään vuotta 2016 ja kaikki on niin digiä, että. No anyhow, lopulta sain B-lausuntoni ja hakemus oli jo aiemmin lähetetty eteenpäin, mutta sitten menikin viisi kuukautta eläkevakuutusyhtiön käsittelyssä. Viisi kuukautta. Kyllä odottavan aika on pitkä, ja useamman kerran ehdinkin jo hermostua ja soitella perään.

 

Lopulta ennakkopäätös, tai itseasiassa päätökset tipahtivat postiluukusta. Avasin paksun kuoren jännityksen vallassa ja olin helpottunut koska näytti siltä, että päätökset olivat myönteisiä. Sen sijaan hämmennystä aiheutti se, että niitä oli kaksin kappalein eikä kumpikaan ollut nimellä ”osa-aikainen työkyvyttömyyseläke”, jota oli haettu. Sen sijaan mulle myönnettiin oikeus määrä-aikaiseen ammatilliseen kuntoutukseen, sekä määrä-aikaiseen osakuntoutustukeen. Olin aivan pihalla. Soittelin jälleen eläkeyhtiön asiakaspalveluun josta sain melkoisen sekavia ja epäjohdonmukaisia ohjeita. Lopulta sain yhteyden kuntoutusasiantuntijaan, jonka jälkeen asiat alkoivat sujua. Kerroin hänelle, etten tiedä mistä lähteä liikkeelle ja miten toimia kahden eri päätöksen suhteen. Kuntoutusasiantuntija kertoi minulle mahdollisuudesta saada apua eräänlaisen ”työkykyvalmentajan” kautta, mikäli haluan valita ammatillisen kuntoutuksen, joka omalla kohdallani tuntuikin parhaalta vaihtoehdolta. Ammatillinen kuntoutus toteutetaan työkokeilun kautta uudessa työpaikassa, sillä vanhaan työhöni en voi palata.

 

Työkokeilun tavoitteena on varmistaa tehtävien soveltuvuus, hyödyntäen olemassa olevaa kokemusta ja koulutusta, sekä selvittää työllistymisen mahdollisuus alalle/työkokeilun aikana tehtyihin työtehtäviin. Työkokeilusta ei aiheudu työnantajalle kuluja, vaan eläkevakuutusyhtiö maksaa mulle kuntoutustukea.

 

Työkykyvalmentaja ottikin piakkoin yhteyttä ja hän on ollut aivan helmi! Hän on hoitanut kaiken byrokratian ja kommunikaation eläkavakuutusyhtiöön päin ja saanut asiat sujumaan todella nopeasti ja vaivattomasti, sekä auttanut aina kun mulla on ollut jotain kysyttävää. 

 

Kävin usemmassa työpaikassa keskustelemassa työkokeilumahdollisuudesta. Erilaisia vaihtoehtoja oli paljon, olisin muun muassa voinut mennä tekemään vastaavanlaista työtä kuin aiemmin (kevennetyllä työnkuvalla ja vastuulla toki), mutta päädyin astumaan askelen pois mukavuusalueelta ja valitsemaan sellaisen paikan jossa pääsen kokeilemaan ihan uudenlaista toimenkuvaa. Paikan valintaan vaikutti myös oma fiilis ja teinkin ratkaisun sen mukaan mikä tuntui sydämessä oikealta. Ajattelin myös, että nyt jos koskaan on tilaisuus kokeilla jotain uutta! 

 

Aloitan siis Elokuussa työkokeilun elokuva- ja televisiotuotantoyhtiössä apulaistuottajana. Kokeilun kestoksi on sovittu kolme kuukautta ja ainakin alkuun on tarkoitus tehdä kaksikymmentä tuntia viikossa. Jännittää ihan hirveästi, jo senkin takia että olen ollut siinä vaiheessa jo vuoden pois työelämästä! Osaanko enää normaalia sosiaalista kanssakäymistä kun olen näin pitkään ollut erakkona kotona nenää kaivamassa. ;D No, ihan oikeasti mietityttää eniten oma jaksaminen ja pärjääminen. Olen melko kunnianhimoinen ja haluan tehdä työni paremmin kuin hyvin, joten nyt täytyy yrittää olla lataamatta itse itselleni liikaa paineita, sillä en usko että kukaan muu niin tekee. Työnantajani on tietenkin selvillä tilanteestani ja sairaudestani. Yritän siis pitää mielessä, että työkokeilun tarkoituksena on nimenomaan kartoittaa jaksaminen ja soveltuvuus ko. työhön.

 

Eipä muuta kuin kesälomailua vielä hetki ja syksyn tullen uusiin kuvioihin, aivan mahtava juttu! 

 

Onko teillä lukijani kokemusta työkokeilusta tai miten asiat ovat sujuneet työkyvyttömyyseläkkeiden suhteen? 


Kirjoittanut: Outin blogi

Työ

Outi

Olen 39-vuotias ja MS-diagnoosin sain vuonna 2011, joten yhteistä aikaa on meille tämän ei-toivotun elämänkumppanin kanssa kertynyt jo useita vuosia. En kuitenkaan halua antaa sairauden määritellä minua, sillä olen ensisijaisesti niin paljon muuta kuin ”potilas”. Haluan omalta osaltani jakaa tietämystä MS-taudista, joka on usein näkymätön sairaus ja jota ulkopuolisen voi olla vaikea hahmottaa. Toivon blogistani myös olevan apua, motivaatiota ja kenties iloakin toisille MS-tautia sairastaville ja heidän läheisilleen. Huumorintajuisena ihmisenä käsittelen joskus vaikeitaikin asioita pilke silmäkulmassa ja koen, että itsestäänselvien negatiivisten asioiden lisäksi MS on tuonut elämääni myös todella paljon hyvää. Olen yhä työelämässä mukana ja harrastan urheilua thainyrkkeilyn, kuntosalin ja juoksemisen merkeissä aina kun vointini sen sallii. Kaksi koiraani pitävät minut myös liikkeellä. Silloin kun ylimääräistä aikaa jää, katson elokuvia, luen ja tapaan ystäviä. Toivon, että viihdytte blogini parissa!