Fight back

Mä olen osallistunut intensiiviselle kuntoutusjaksolle 3 kertaa. Jaksolla treenataan 3×viikossa 1,5 h kerrallaan yhteensä 15 kertaa. Aluksi ennen ensimmäistä kurssia luulin, että jakso on tuskaisen pitkä ja odotan koko ajan sen loppumista. Mutta ei. Kurssi meni tosi nopeasti ja oli huikeaa onnistua asioissa, mitä en ole tehnyt vuosikausiin, kuten esim. juoksemista. Huom Kela:lle tiedoksi: valjaiden avulla kevennettynä.

Mä en halua sanoa "en pysty", vaan mä haluan sanoa "mä yritän", joten on ollut mahtavaa haastaa itseään. Mä EN jaksa sellaisia ihmisiä, jotka koko ajan mussuttavat vastaan. Emmää jaksa - emmää pysty, koska... ja mussunmussun. Kaikki pystyvät mun mielestä toki omien rajoitteiden rajoissa tulemaan välillä pois sieltä mukavuusalueelta.

MS-tautia ei pysty hidastamaan liikunnalla, mutta se vaikuttaa kuitenkin yleiskuntoon ja vartalon hallintaan. Jokainen kuitenkin ITSE ottaa vastuun omasta elämästään. Kukaan ulkopuolinen ei pysty auttamaan, jos ei itse apua tahdo. Ja silloin ei pidä mussuttaa, jos luupäisesti kieltäytyy apuvälineistä tai muista yhteiskunnan tarjoamista tuista. Silloin pitää kulkea valitsemaansa tietä.

On mahtavaa, että tällaisen lähes 30 vuotta MS-tautia sairastaneen kävelymatka Terkku-mittauksessa parani 30 metriä 15 harjoituskerran jälkeen. Se antaa todellakin toivoa ja motivaatiota itsestä huolen pitämiseen, Terkku-kurssin jälkeenkin. Pelkät fysioterapiakerrat ei riitä vaan liikkua tarvitsee myös kotona vaikka hyöty sellaisena. Niin ja taistella takaisin niiden apuvälineiden ja keinojen avulla, mihin on oikeutettu.

FI1805832337


Kirjoittanut: Anne

Vapaa-aika

Anne

Olen yhdistysaktiivi, jonka lapset on jo pidempiä kuin niiden äiti. Rakastan tässä maailmassa eniten perhettäni, ystäviäni, matkustelua ja työtäni. En muista hyvin aikaa ilman MS-tautia, koska olin 16-vuotias, kun sain diagnoosin. Nyt elän lähes normaalia arkea iloineen ja suruineen. Työskentelen osa-aikaisesti ja olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 1999. Se antaa minulle enemmän aikaa perheelleni, ystävilleni, matkusteluun ja kunnon ylläpitämiseen. “Elä hetkessä” on elämänohjeeni ja siksi haluan elää täysillä nyt, enkä tuhlata elämääni katkeroitumiseen tai pelkoon tulevasta. Elämänmyönteinen asenne ja usko tulevaan on pitänyt laivani pinnalla karikoista huolimatta.

Katso kaikki artikkelit Anne