Polttomerkki
Ajattelin, että nyt teen teetä itselleni ja vietän kivan iltapäivähetken lukien uusinta Avain-lehteä. Kurotin keittimen takaa teepussi-lautasta, kun alkoi haista paistetulle: Ihmiselle!!!
En ollut huomannut, että käteni paloi vedenkeittimen kaatimen suuaukkoon. Siihen tuli toisen asteen palovamma.
"Kiitos" MS-taudin tuntopuutosten, en tuntenut kipua ja huomannut asiaa.
Fysioterapiassa kerroin asiasta ja minulle tehtiin eri testejä ja silloin huomasin, kuinka paljon tunnottomuus on lisääntynyt kämmenissä ja käsien sisäpuolella. Ihanat fysioterapeuttini ja omalääkärini kirjoittivat lausunnon, jolla mulle haetaan toimintaterapiaa, jossa opetellaan kotiaskareita niin, etten polta itseäni ja yritetään saamaan ihotuntoa koulutettua.
Lausunnossa minulle suositeltiin mm. keittolävikköä, jonka sain kunnan fysioterapian kautta lainaan. Aiemmin minua on kehotetty käyttämään perunankuorimahanskoja keittiössä, koska en huomaa kun viiltelen käsiäni.
Olen jo vuosia sitten kertonut "asbestikäsistäni" neurologille. Kerroin kuinka kätevää on ottaa mikrosta kuuman astian pelkillä käsilläni. Hän ei nauranut vaan piti minulle puolen tunnin saarnan palovammariskeistä.
Nyt olen varovaisempi, koska mulle olisi voinut käydä tosi pahasti. Siitä mulla on nyt merkkinä ja muistutuksena polttomerkki, joka on ikuinen muistutus omista tuntopuutoksista ja varomattomuudesta johtuvasta tapaturmasta. Tauti etenee, mutta mun täytyy edetä sen mukana ja olla entistä varovaisempi. Ainiin. Ja pyytää apua.
FI1902961229
Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.