MS ja ravinto

Elämäntapamuutos käytännössä, asiakas-esimerkki

1. Kuka olet ja mitä teet työksesi?
Olen 37-vuotias perheenäiti ja työskentelen kaupan alalla.

 

2. Miten kauan olet sairastanut MS-tautia? Millaisia oireita sinulla oli kun sairaus todettiin?
Sain MS-tautidiagnoosin 2010. Oireet alkoivat elokuussa 2010 vasemman puolen puutumisena ja hakeuduin tutkimuksiin. Alussa epäiltiin lihasperäistä sairautta. Sukumme MS-historian takia, melko pian kuitenkin alettiin epäillä myös MS-tautia. Joulukuussa magneettikuvista saatiin lopullinen selvyys MS-taudista.

 

3. Mikä lääkitys sinulla on?
Minulla on hoitona MS-taudissa käytettäviä ns. ensilinjan lääke 

 

4. Miten oireesi ja kuntosi ovat vaihdelleet sairauden aikana?
Alussa oli puutumisoireita ja kunto oli kuitenkin hyvä. Vuonna 2012 kesällä tuli pahenemisvaihe, joka ilmeni levottomina jalkoina, spastisuutena, ja liikkeelle lähtö oli vaikeaa. Saman vuoden syksyllä sain kortisonipulssihoidon. Hoito oli rankka, mutta auttoi oireisiin. Vuoden 2013 - 2014 aikana ei ollut pahenemisvaiheita, mutta pohkeissa oli puristava tunne, erityisesti väsyneenä ja fyysisesti rankkojen päivien jälkeen. Olin usein hyvin väsynyt ihan normaalista arjesta. Vuonna 2014 elämäntapamuutoksen jälkeen olen ollut käytännössä oireeton.

 

5. Mikä sai sinut tekemään elämäntapamuutosta? Mikä motivoi sinut liikkeelle?
Muutoksen motivoi MS-oireet ja väsymys, joka lisääntyi kokoajan, eikä arjessa jaksanut tehdä mitään ylimääräistä. Läheisten kannustus oli tärkeää ja ajatus muutoksesta oli kypsynyt mielessä useita vuosia. Kesällä 2014 tuli ikään kuin seinä vastaan ja tuntui, että on ihan pakko tehdä jotain, jotta pysyn jatkossakin työkykyisenä ja elämänlaatu pysyy hyvänä. Joka paikassa puhutaan, miten elämäntavat vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin, mutta muutokseen tarvitaan oma tahto ja ymmärrys siitä, mihin asioihin voin vaikuttaa ja miten omat teot oikeasti vaikuttavat MS-taudin kanssa selviytymiseen. Minulla vei yllättävän kauan ennen kuin ajatus muutoksesta kypsyi teoiksi, eikä se olisi onnistunut yksin.

Kesällä 2014 aloin liikkumaan enemmän, lähinnä kävin kuntosalilla 3-4 kertaa viikossa. Hyvän ystävän kannustus oli tärkeä varsinkin alussa, kun oma kunto oli niin huono ja joka paikkaan särki treenin jälkeen. Syksyn tullen ajattelin, että ruokavalioni kaipaa myös remonttia ja hakeuduin ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

 

6. Miten liikunta vaikutti oloosi ja elämääsi?
Lihaskunnon parantumisen myötä ryhti parani, niska- ja hartiavaivat katosivat ja jaksoin paremmin arjessa ja työssäni. Mutta edelleen minulla oli puristavaa tunnetta jaloissa ja suolisto- ja vatsaoireita.  

 

7. Millaista ruokavaliota noudatat ja miten siihen päädyttiin?
Minulla on ollut lapsesta lähtien suolisto-ongelmia (ripulia, ilmavaivaa, turvotusta, närästystä), erityisesti maito on aiheuttanut oireita jo pienenä. Ravitsemusterapeutin kanssa päädyttiin kokeilemaan maidotonta ruokavaliota syksyllä 2014, ja lisäksi jätettiin vehnä, ruis, ohra ja kaura pois. Tämän lisäksi vähensin radikaalisti sokerin käyttöä ja karkkien syömistä. Ruokavalio koostettiin monipuoliseksi erityisesti viljojen osalta ja huolehdittiin kuidun riittävästä saannista. Kuukauden kokeilun jälkeen huomasin oireiden vähentyneen. Merkittävää oli jalkojen puristavan tunteen katoaminen. Paino laski kuukaudessa 3 kg, lievästä ylipainosta normaaliin painoon. Vuoden aikana paino laski kaikkiaan 8 kg, ilman että koin kuitenkaan laihduttaneeni.

 Suolisto-oireet rauhoittuivat vähitellen ja muutaman kuukauden päästä ei oireita käytännössä ollut lainkaan. Kaura palautettiin ruokavalioon muutama kuukausi kokeilun aloituksesta.

 Neurologin tapasin tammikuussa 2015, jolloin hän huomasi, että aiemmin todetut heijastepuolierot olivat normalisoituneet. Jatkoin ruokavaliolla melko tiukasti ensimmäisen vuoden, kuitenkin siten, että juhlissa joustin ja söin mitä oli tarjolla, enkä silloin välittänyt, oliko maidotonta ja viljatonta. Voisin sanoa, että ruokavalio toteutui noin 90 % ajastani.

 Syksyn 2015 aikana kokeilin palata hieman vanhaan ruokavaliooni ja söin enemmän maitotuotteita, vehnää ja ruista, sillä seurauksella että närästys ja suolisto-oireet pahenivat. Lisäksi valkoisen puhdistetun viljan syöminen vaikuttaa jaksamiseeni ja koen olevani enemmän väsynyt, jos syön ”höttöhiilareita”.

 Kiireisen syksyn aikana huomasin, että on todella tärkeää ottaa aikaa oikeanlaiselle, terveelliselle syömiselle ja liikunnalle. Ruokavaliossa ja liikunnassa lipsuminen tuntuu yllättävän nopeasti olossa.

 

8. Miten huomaat ruokavalion vaikuttavan sinuun?
Jaksan paremmin, suolisto-oireet ja närästys pysyvät poissa. Kokonaisvaltaisesti on niin paljon parempi olla.

 

9. Mitä ravintolisiä käytät?
Monivitamiini-, D-vitamiini-, kalsium-, kalaöljy-, probioottivalmisteita sekä magnesiumlisää.

 

10. Onko ruokavalion toteuttaminen hankalaa? Jäätkö jostain paitsi?
Koen, että ruokavalio on helppo toteuttaa, erityisesti maidottomuus on helppoa. Teen yleensä samaa ruokaa koko perheelle tai joskus otan oman osani ennen kuin lisään kermaa yms. Gluteenitonta leipää ja muita tuotteita on tarjolla laaja valikoima ja toisaalta maidonkorvikkeitakin on paljon kaupoissa. Minusta ruokavalion toteuttaminen on lähinnä asenne kysymys, ja on tärkeää muistuttaa itselle, miksi haluan toteuttaa tätä ruokavaliota ja miksi kannattaa pysyä suunnitelmassa. Toisaalta koen, että on hyvä välillä lipsua ruokavaliosta ja saada oireiden myötä muistutus siitä, miten paljon hyvä syöminen vaikuttaa omaan oloon. Tavoitteena ei ole kuitenkaan toteuttaa 100 %:sti ruokavaliota, vaan pienet määrät maitoa tai vehnää eivät vaikuta olooni.  

 

11. Mitä lääkärisi on sanonut kun olet kertonut, miten syöt?
Lääkärin mielestä ruokavalioni on järkevä ja hän vain varmisti, että käytän vitamiini- ja kivennäislisiä. MS-hoitaja todella oli kiinnostunut kuulemaan kokemuksiani ja kannusti jatkamaan.

 

 

Esimerkkipäivä:

Aamulla: smoothie (vaihdellen erilaisia marjoja ja hedelmiä, soija- tai kauramaitoa, kauraleseitä) tai kaurapuuroa

Lounas: kalaa, kanaa tai kalkkunaa ja lämpimiä kasviksia, joskus perunaa

Välipala: hedelmiä ja pähkinöitä

Päivällinen: kotiruokaa jauhelihasta ja kanasta, lisäkkeenä riisiä, gluteenitonta pastaa tai perunaa ja aina kasviksia reilusti tuoreena tai kypsennettynä

Iltapala: gluteenitonta tai Kaura100 leipää, päällä kalkkunaa tai broileria, tomaattia, kurkkua ja levitettä. Lisäksi soija- tai kaurajogurttia.

 

Pyrin syömään kunnolla aterioilla, enkä napsi turhia välipaloja. Sokeria ja makeaa syön merkittävästi vähemmän kuin ennen. Punaista lihaa syön vain harvoin ja pyrin syömään kalaa vähintään kerran viikossa. Juon alkoholia todella vähän ja harvoin, enkä tupakoi. Janojuomana on aina vesi. Herkuttelen välillä, mitä mieleni tekee. Pyrin toteuttamaan terveellistä ruokavaliota 80-90 % arjesta.

 

Käyn kuntosalilla 3-4 kertaa viikossa, lisäksi pyrin tekemään kävelylenkkejä säännöllisesti.

Uni on minulle tärkeää ja nukunkin säännöllisesti 7-8 tuntia yössä. 

 

Anette Palssa
Laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri
Kotisivu ja blogi: www.anettepalssa.fi 

Updated: 23-09-2016