Kognitiiviset oireet

 

Minkälaisia kognitiivisia häiriöitä MS-tautiin liittyy?

Tyypillisimpiä MS-tautiin liittyviä kognitiivisia oireita ovat muistamisen hankaluudet, joita esiintyy arviolta 40%:lla sairastuneista. Tavallisesti ongelmat ilmenevät joko työläytenä painaa mieleen uutta asiaa tai vaikeutena palauttaa mieleen jo opittua. Tyypillistä on, että muistaminen ja uuden oppiminen vaativat aiempaa enemmän aikaa ja tietoista ponnistelua.

MS-tautiin voi liittyä myös tarkkaavaisuuden ongelmia – useamman asian yhtäaikainen tekeminen / seuraaminen voi tuntua entistä vaikeammalta. Keskittyminen voi olla myös aiempaa häiriöalttiimpaa tai huomion keskittäminen pidemmäksi aikaa haluttuun asiaan voi tuntua työläältä. Osa sairastavista kertoo havainneensa ajattelutoimintojen hidastuneen tai toiminnan joustavuuden heikenneen. Asioiden hoitamiseen pitää varata aiempaa enemmän aikaa ja huomioida etukäteen se, ettei toiminta aina toteudukaan ennalta suunnitellulla tavalla. Toiminnan joustavuuden väheneminen saattaa tuntua mm. aiempaa herkempänä ärtyvyytenä – pinna voi palaa entistä vähäisemmästä syystä.

MS-taudin yhteydessä voi esiintyä myös sanahaun hankaluutta – varsinkin väsyneenä tututkin sanat voivat yllättäen olla kateissa. Joissakin tapauksissa myös ympäristön hahmottaminen, esim. tutuissa paikoissa liikkuminen tai tietyn tarvikkeen löytäminen, voi vaikeutua. MS-tautiin liittyy harvoin kaikkia edellä mainittuja yhtä aikaa – tyypillisempää sen sijaan on, että hankaluuksia ilmenee yhdellä tai muutamalla kognitiivisella osa-alueella. Laaja-alainen ja vaikea-asteinen kognitiivisten toimintojen vaikeutuminen ei ole MS-taudille tyypillistä.

 

 

Voidaanko kognitiivisia oireita ennustaa ja etenevätkö ne?

Kuten muidenkaan MS-oireiden, ei myöskään kognitiivisten oireiden ilmaantumista voi ennustaa. Kognitiivisilla oireilla ei ole suoraa yhteyttä fyysiseen toimintakykyyn, sairauden kestoon tai sairauden muotoon. Kognitiivinen toimintakyky ei välttämättä heikkene käsi kädessä fyysisen toimintakyvyn kanssa. Fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen taustalla ovat tavallisimmin muutokset selkäytimen alueella, kun kognitiivisia häiriöitä selittävät isojen aivojen toimintaan liittyvät muutokset. Kognitiivisia hankaluuksia voi yhtä hyvin ilmaantua jo sairauden varhaisvaiheessa kuin myöhemminkin sairauden kuluessa ja niitä on todettu kaikissa sairauden muodoissa. 

 

Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella todetuilla kognitiivisilla hankaluuksilla on riski edetä. Uusimpien tutkimusten mukaan hyvä aivoterveys (mm. riittävä ravitsemus ja nesteen saanti, uni, fyysinen aktiivisuus, psyykkisen terveyden hoito) ja aktiivinen kognitiivisen toimintakyvyn käyttö todennäköisesti hidastaa kognitiivisten oireiden ilmaantumista. Tämän vuoksi aivoterveyden vaaliminen on erityisen tärkeää! 

 

 

Updated: 30-01-2017